Se on viimein täällä!

Anteeksi hehkutus, mutta olen tänään saanut käsiini Varjojen lumon tekijänkappaleet. Kipitin suoraan töistä postiin ja otin vielä työkaverin mukaan, että pääsin drinkin äärellä juhlistamaan tapausta. Menimme uudehkoon vaasalaiseen baariin nimeltä Butcher & Banker, jossa on vallan mainiosti tarinoihini sopiva steampunk-sisustus. Tai no ehkä minun steampunkini on hieman erilaista, mutta kuitenkin.

Söin hieman ja join On Your Side -drinkin, jossa yhdistyivät chili, ananas ja viski. Kuulostaa hullulta, mutta se maistui vallan hyvältä. Chilissä oli riittävästi potkua.

Kirjaa on nyt hipelöity, ja jostain syystä olen tuijotellut omaa tekstiäni, vaikka se on juuri se, jota ei enää tarvitsisi tuijotella. Miltä tuntuu nähdä se painettuna? En osaa sanoa, ei oikein miltään ja samalla olen tavattoman innostunut. Onko tämä se hetki, kun kuuluu sanoa, että tuntuu epätodelliselta? Pitää varmaan vielä makustella. Ensimmäinen kerta kun on aina ensimmäinen kerta. Se, jota ei koskaan unohda. Se, jota muistelee. Se, joka tuntuu levottomalta, epäuskottavalta, pelottavalta, tyydyttävältä.