maanantai 2. tammikuuta 2017

Beth Daniels: Writing Steampunk – perusopas steampunkin kirjoittajalle

Ainakin aloittelevalle steampunkin kirjoittajalle on paljon iloa Beth Danielsin oppaasta Writing Steampunk ja sen toisesta, uudistetusta painoksesta Geared up! Writing Steampunk. Uudistettu painos on tosiaan sen verran paljon uudistettu ja erilainen, että lämpimästi suosittelen aiheesta kiinnostuneelle molempien painosten lukemista. Itse ainakin inspiroiduin kovasti teoksia lukiessani, sisälläni alkoi oikein pursuta ideoita siitä, mitä kaikkea haluaisin omiin tarinoihini.
Daniels esittelee steampunkin genrenä, ohjeistaa steampunk-maailman ja sen olioiden luomiseen, tarjoilee historiallisia faktoja viktoriaanisesta ja edvardiaanisesta aikakaudesta ja antaa tietenkin myös lukuvinkkejä siitä, mitä klassikoita ja uudempia teoksia steampunkin kirjoittajan kannattaisi lukea. Hän esittelee myös sitä, millainen voisi olla steampunk-seikkailu, steampunk-mysteeri, steampunk-romanssi tai vaikkapa steampunk-dystopia, jotta oppaan lukija voi löytää steampunkin maailmasta itselleen sopivimman alagenren.

Danielsin mukaan steampunk on fantasian alalaji, tarkemmin vaihtoehtohistoriaa, joka hyödyntää usein varhaisten science fiction -kirjailijoiden, kuten Jules Vernen ja H.G. Wellsin tapaa lähestyä asioita. Steampunkiin voidaan helposti yhdistää myös melkein mitä tahansa elementtejä: romantiikkaa, mysteereitä, kauhua, seikkailua… Jos tästä ei vielä saa kiinni, mitä kaikkea tarinaansa voisi laittaa, Daniels esittelee steampunk-tarinoiden mahdollisia henkilöhahmoja keksijöistä teollisuuspohattoihin, Royal Societyn jäsenistä katulapsiin ja haudanryöstäjistä paranormaaleihin olentoihin.

Erityisen tärkeänä Daniels näkee sen, että tarinassa on hirviö, ja siksi hän esittääkin runsaasti vinkkejä, jotka auttavat hirviön luomisessa, oli tavoitteena sitten mekaaninen, biologinen tai taikavoimin luotu olio, palvelijan roolissa oleva tai vaikka koko maailman hallitsija. Yhtä lailla Daniels ohjaa steampunk-koneiden luomiseen.

Koska steampunkissa on aineksia todellisesta historiasta, sen tunteminen on olennaisen tärkeää. Daniels esittelee lyhyesti 1800-luvun historiallisia tapahtumia ja teknistä kehitystä ja antaa hyviä vinkkejä taustatyön tekemiseen. Historian tutkiminen on tietenkin yhtä aikaa työlästä ja mielenkiintoista. Toisaalta taustatyön tekemiseen voisi upota ikuisiksi ajoiksi, toisaalta ei haluaisi muuta kuin kirjoittaa ja taas kirjoittaa tarinoitaan. Onneksi sekä taustatyön tekeminen että kirjoittaminen ovat periaatteessa mukavaa hommaa, vaikka kaikessa toki epätoivon hetkensä onkin.

Asioiden taustoittamisessa pääsee jonkinlaiseen alkuun jo tämän kirjoittamisoppaan lukemalla, sillä Writing Steampunk antaa peruskatsauksen viktoriaaniseen aikaan. Siitä oppii mm. seuraavat mielenkiintoiset asiat:
- stetoskooppi keksittiin 1810-luvulla
- ensimmäinen kauneusleikkaus tehtiin 1814
- tulitikut keksittiin 1827
- hypnoosi keksittiin 1840-luvulla
- Hollannin armeijan kirurgi keksi kipsauksen 1850-luvulla ja samalla vuosikymmenellä Alppien läpi saattoi matkustaa junalla
- jääkone keksittiin 1860-luvulla, samoin liikennevalot
- säilykepurkit keksittiin 1880-luvulla, samoin WC-paperi, Coca-Cola ja piilolinssit

Yksityiskohtien luettelo saattaa kuulostaa naurettavalta, mutta minua tämä kaikki jotenkin inspiroi. Moni asia on keksitty aiemmin kuin olen kuvitellut. Ja jokaisesta pienestä – tai aika merkittäviähän moni näistäkin on – keksinnöstä voi syntyä tarinan idea. Tällaiset yksittäiset asiat ovat minusta paljon kiinnostavampia kuin esimerkiksi suuret poliittiset muutokset.

Writing Steampunk tarjoaa tosiaan jo itsessään paljon kovinkin yksityiskohtaista tietoa, sillä Daniels esittelee mm. eri maiden kolikoita 1800-luvulta sekä käytössä olleita aseita. Lukija saa siis perustiedot esimerkiksi Derringeristä ja Samuel Coltilta nimensä saaneista aseista, kuten myös erilaisista kivääreistä. Tämän lisäksi kirjassa on tietenkin luettelo teoksista, joista voi opiskella lisää 1800-luvulla kehitellyistä aseista. Hilpeämpiäkin asioita esitellään, nimittäin aikakauden huveja ja vapaa-ajan harrastuksia, tosin osa niistä on vastenmielisiä (esim. kukkotappelut ja hirttäjäiset).

Osittain voisi jopa väittää, että Danielsin kirja tarjoaa liiankin tarkkaa informaatiota: ensimmäisessä versiossa on pitkällinen luettelo siitä, milloin mikäkin teatteri on auennut Lontoossa ja muuallakin, toinen, uudistettu painos puolestaan luettelee pitkäjänteisesti, milloin mikäkin silta Thamesin yli on rakennettu. En ole aivan varma, olisiko näitä asioita tarvinnut esitellä kirjoittajaoppaassa, sillä se, joka tietoja tarvitsee, voi helposti tarkistaa ne vaikkapa Wikipediasta. Sinänsä tarkat tiedot ovat useinkin tarpeellisia. Vaikka voinkin tarinassani muuttaa Lontoon siltojen rakentamisen historiaa, on mielestäni noloa, jos pistän ilman mitään selitystä henkilöni kävelemään Tower Bridgeä pitkin vaikkapa 1860-luvulla, kun silta avattiin käyttöön vasta vuonna 1894.

Niin, taustatyö on tärkeää, mutta koska steampunk ei ole kuitenkaan sama asia kuin historiallinen fiktio, yksi mielenkiintoinen asia sen, kuten muunkin historiallisen spefin kirjoittamisessa on historian mankeloiminen, isompien tai pienempien muutosten tekeminen, kun vaihtoehtohistoriallista maailmaa verrataan todelliseen historiaan. Siihenkin Danielsin teos antaa ohjeita: muutetaan jokin palanen historiassa ja sitten katsotaan, miten se vaikuttaa, mikä muuttuu. Mitäs jos kuningatar Victorian puoliso ei olisikaan ollut Albert? Entäpä jos jokin tieteen keksintö olisi tehty aiemmin kuin tehtiin, tai myöhemmin? Mitä olisi seurannut?

Jos historia, spekulatiivinen fiktio ja kirjoittaminen kiinnostavat edes pienessä määrin, suosittelen Writing Steampunkin lukemista. Pian saatat olla kehittelemässä tarinaa, jossa höyrykoneet ja kellokoneistot saavat yhtä jos toista toimimaan, kuolleista ihmisistä omituisiin kulkuvälineisiin.

1 kommentti:

  1. Nämä näyttävät tosi mielenkiintoisilta, täytyypä hankkia!

    VastaaPoista